Ravintolakokemus on ollut aikaisin keväällä 2021, ennen ravintoloiden ”toista sulkujaksoa”.
Natural viinien turvallinen tutustumispaikka
Tämä natuviinien ja hyvälle ruualla kodin antanut paikka on Wino. Täällä palvelu on lämmintä ja välittävää ja ”siinä sivussa” ammattitaidolla kerrotaan viineistä ja ruuasta. Tunnelma on välitön ja näiltä tyypeiltä uskaltaa kysyä mitä vaan, myös niitä ”tyhmiä kysymyksiä”!
Kun varaan pöytää, alkaa jo kutkuttaa että mitähän uusia viinituttavuuksia tällä kertaa pääsee maistamaan. ”Ruoka/juoma yhdistelmien tekeminen vaatii harjoitusta ja tutustumista tuotteisiin, kehittyminen ei lopu koskaan” Natuviinit tuovat tähän ihan oman tvistinsä. Siispä ihanaa mennä syömään näitä yllättäviä ja kutkuttavia yhdistelmiä.
Pääsimme istumaan ”peräkammariin” Tila on täynnä viinipulloja, kynttilöitä, kauniita murrettuja värisävyjä ympärillämme.
Menu löytyi kirjoitettuna isolle seinätaululle, tämä oli oikein kätevää! Ruokalistojen käsittelyä ja koskettelua voi välttää tälläkin keinoin!
Meillä oli koko ilta aikaa, niin valitsimme yllätysmenun ja viinipaketin pienillä kaadoilla. ” jos löytyy joku sairaan hyvä mikä iskee, tilataan sitä sitten lisää!” ”Joo”
Ravintola jossa tunnelmaa riittää
Tila on hämärä ja tunnelmallinen. Takatilan seinä on varattu viinikaapeille. Ikkunalaudat on vuorattu tyhjillä viinipulloilla ja kynttilät palavat pöydissä. Pöytämme vieressä on puiset tuplaovet, ovien takaa kantautuu työn äänet ja tekisi mieli kurkata sisään.
Alkukuohuva on helposti juotava uusi tuttavuus – Il Farmeto, Frisant Bianco- Hiukan samea, pehmeä ja raikas. Tämän jälkeen on hyvä aloittaa illallinen.
Tuoretta focacciaa ja mustaa oliiviöljyä, ihanan pehmeää ja suolaista! Leivän fenkolinsiemenet ja musta oliiviöljy korostivat toisiaan.
Alkuun saamme siikaa jonka seurana on kookosta, jalapenoa, ja kevätsipulia, mutta hellällä kädellä laitettu määrä. Maukasta ja raikasta ja oikein yhteensopivaa. Lasiin kaadetaan varsin valloittavaa valkoviiniä -Chateau Marco, LÁetificat-
Toisena ruokana saamme kampasimpukoita, appelsiinisalaatti ja fenkolia. Keväinen kombo on klassinen, tuttu ja turvallinen… minkälainen viini tulee seuraksi?
Maa-artisokka hurmasi heti. Kuoripäällinen ” mullasta nostettu juuresten timantti” oli paahdettu pehmeäksi sisältä. Haudutettua purjoa ja rapeita chipsejä, kermaista ja pehmeää, mutta ilmavaa piimäkastiketta. Lasiin pulppuilee kauniin väristä -Causse Marine Sy Rose- Rose viiniä syrah rypäleestä. N-A-M.
Punkkua, punkkua vihdoin punkkua! Lasiin kaadetaan -Pardas, Negre Franc 2015 – Kolmen rypäleen: Cabernet Sauvignon, Cabernet Franc, Sumoll sekoitus. Punaviini viettelee suun valmiiksi pääruokaa varten.
Pääruoaksi eteemme katetaan Marmorihärkää ja kateenkorvaa. Marmorihärkä ja kateenkorva ovat lyömätön pari ja ne on hyvä yhdistää niin makujen kuin tekstuurinikin puolesta. Pehmeää, maukasta, rasvaista, ja suolaista. Lisänä tumman viinikastikkeen hapokkuus kerää makupaletin yhteen! Ai että miten hyvää!
Piste i:n päälle!
Makeaa odotellessa tai jännittäessä… haaveilimme kirsikasta ja saimme kirsikkaa!
Teille jotka ette kirsikan makumaailmasta välitä, haluan sanoa että antakaa edes yksi mahdollisuus vielä!! Kirsikan maku on vahva ja aromaattinen, mutta jälleen kerran, kun sen yhdistää oikeiden elementtien kanssa niin todelliset maut pääsevät oikeuksiinsa!
Me saimme lautaselle kirsikkaa ja karamellisuklaata, sekä suussa raksuvaa krumplea ja täyteläistä vaniljakreemiä….aah miten hyvää! Jälkiruokaviini on ihanteellinen tasapainottaja kirsikkapainotteiselle jälkiruoalle! – Coteaux du layon Faye, Les Churelles Juchepie 2017.
Lasissa on vielä tilkka viiniä, joten ehkä pieni pala juustoa vielä, sillä eihän jälkiruokaviiniä sovi jättää juomatta… brie de moe ja komtea ja ihan ite tehtyä hilloa seuraksi.
Apua, mikä määrä hyvää ruokaa ja juomaa. Silti tekisi mieli vielä jotain… Sielu kaipaa pikku tilkan viinaa.
Ihana illallinen päätetään tupla espressoon ja tilkkaan Jaloviinaa (ehdottomasti yhden tähden).
Meitä on pidetty niin hyvänä, ettei millään malttaisi lähteä pois! meitä on ruokittu hyvistä raaka-aineista tehdyllä ruualla ja laseihimme on kaadettu viinejä Ranskasta, espanjasta ja italiasta. Lohdutuksena illan päättymisestä on kuitenkin se, että kyllähän tänne pääsee takaisin nauttimaan taas uusista ruoka ja-juomatuttavuuksista!
Yksi parhaita mittareita hyvän ruuan ja juoman arvioinnissa on se, että kun niitä jälkeenpäin miettii (niin kuin nyt) ja huomaat että vesi nousee kielelle on päässyt asian ytimeen. Olen taas päässyt nauttimaan illallisen, joka ovat jättänyt muistijäljen makuyhdistelmillään.
Ärsyttävän hyvää 